-
Jääkiekon maaliodottama eli xG pyrkii mittaamaan laukaisupaikkojen laatua pelkän laukausmäärän sijaan. Kahdessa ottelussa voi syntyä yhtä monta kohti maalia tullutta laukausta, mutta toisessa suurin osa vedoista lähtee kaukaa ja toisessa aivan maalin edestä. Maaliodottamamalli antaa laukauksille arvioidun maalitodennäköisyyden tilanteen piirteiden perusteella. Joukkueen xG on näiden mallipohjaisten arvojen summa, ei toteutunut maalimäärä eikä varma ennuste seuraavan pelin tuloksesta. Mittari täydentää esimerkiksi Corsia, Fenwickiä ja torjuntaprosenttia.…
Lue lisää
-
Corsi ja Fenwick mittaavat jääkiekon laukaisuyrityksiä laajemmin kuin ottelutilaston tavallinen maalia kohti suuntautuneiden laukausten määrä. Corsi sisältää maalia kohti tulleet, ohi menneet ja kenttäpelaajiin pysähtyneet laukaisuyritykset. Fenwick jättää blokatut yritykset pois. Kun näistä lasketaan joukkueen osuus molempien joukkueiden yrityksistä, saadaan CF% ja FF%. Ne kertovat hyökkäyspelistä ja pelin painopisteestä, mutta eivät suoraan ottelun tulosta tai seuraavan pelin voittotodennäköisyyttä. Laukaisuyritykset ovat hyödyllisiä siksi, että tulostaulu…
Lue lisää
-
Maalivahdin torjuntaprosentti (SV%) kertoo, kuinka suuren osuuden kohti maalia tulleista laukauksista maalivahti on torjunut. Päästettyjen maalien keskiarvo (GAA) mittaa puolestaan maalivahdin päästämien maalien määrää 60 pelattua minuuttia kohti. Molemmat kuuluvat jääkiekon perustilastoihin, mutta niiden merkitys eroaa. Korkea torjuntaprosentti ei automaattisesti tarkoita vähäisiä päästettyjä maaleja ottelua kohden, eikä matala GAA yksin osoita, että maalivahti on ollut joukkueensa paras pelaaja. Otteluanalyysissä maalivahtien tilastoja kannattaa lukea suhteessa…
Lue lisää
-
Jääkiekon ylivoima- ja alivoimaprosentit kertovat, miten joukkue on onnistunut erikoistilanteissaan, mutta ne eivät yksin kerro, kumpi joukkue on vahvempi seuraavassa ottelussa. Ylivoimaprosentti (PP%) mittaa tehtyjen ylivoimamaalien osuutta ylivoimamahdollisuuksista. Alivoimaprosentti (PK%) puolestaan kertoo, kuinka suuri osuus vastustajan ylivoimamahdollisuuksista selvitetään ilman päästettyä ylivoimamaalia. Molemmat ovat hyödyllisiä, kun niiden taustalla olevat tapahtumat ja otoskoko tunnetaan. Ennen ottelun arviointia kannattaa erottaa toisistaan onnistunut lopputulos ja onnistunut pelaaminen. Ylivoima…
Lue lisää
-
Jääkiekon 1X2-veto ratkaistaan yleensä varsinaisen 60 minuutin peliajan tuloksen perusteella. Ottelun voittajaa koskeva kaksisuuntainen veto sisältää tavallisesti myös mahdollisen jatkoajan ja voittolaukauskilpailun. Ero on olennainen, sillä sama joukkue voi voittaa ottelun mutta hävitä varsinaisen peliajan voittoa koskevan vedon. Jos ottelu on 60 minuutin kohdalla tasan 2–2 ja kotijoukkue tekee jatkoajalla voittomaalin, 1X2-kohteen oikea merkki on X. Samaan otteluun asetettu kotijoukkueen koko ottelun voittajaveto puolestaan…
Lue lisää
-
Vedonlyöntibonukset ovat yksi niistä asioista, jotka tekevät nettivedonlyönnistä entistäkin jännittävämpää. Bonukset voivat tarjota lisää pelirahaa, tappiokorvauksia, tai jopa ilmaisia vetoja. Niiden hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla voi olla kuitenkin haastavaa, sillä erilaisia strategioita ja mielipiteitä on olemassa lukuisia. Tässä artikkelissa kerromme sinulle selkokielellä, kuinka voit käyttää vedonlyöntibonukset hyödyksesi optimaalisella tavalla! Suunnittele vedonlyöntistrategiasi Bonuksien hyödyntäminen vaatii strategista suunnittelua, ja se on yksi tärkeimmistä vaiheista vedonlyöntibonusten…
Lue lisää
-
Vedonlyönti on luonteeltaan mielenkiintoinen, mutta erityisenlaista taitoa vaativa tapa tienata rahaa. Vedonlyönnillä voi toki voittaa sievoisenkin summan rahaa, mutta siitä voi myös olla voittamatta senttiäkään. Etenkin, jos vedonlyöntiin ei etukäteen perehdy ja vetoa lyö vain summittaisesti, on voittaminen todella iso yllätys. Mutta kun pidät järjen päässäsi vetoa lyödessä, vaikkei voittoa tulisikaan, voi pelaaminen olla hauskaa ja jännittävää – sitäkin enemmän, jos opiskelusi vedoista osuu…
Lue lisää