Jääkiekon blokatut laukaukset – miksi torjuttu laukaus ei näy maalivahdin tilastossa?

Blokattu laukaus on puolustavan kenttäpelaajan torjuma laukaisuyritys, joka ei välttämättä päädy maalivahdin torjuntatilastoon. Jääkiekon laukausmäärää tulkitessa on erotettava maalia kohti menneet laukaukset, ohi menneet yritykset ja blokit. Ne kuvaavat eri tilanteita, eikä niitä pidä yhdistää yhdeksi ”maalivahdin kohtaamat laukaukset” -luvuksi.

Blokkausten suuri määrä voi kertoa uhrautuvasta puolustuspelistä mutta myös siitä, että vastustaja pääsi usein yrittämään laukauksia. Siksi pelkkä blokkitilaston kärkitila ei automaattisesti tarkoita vahvaa kiekonhallintaa tai hyvää puolustusjärjestelmää.

Mitä blokattu laukaus tarkoittaa?

Blokatussa laukauksessa kiekko osuu puolustavaan kenttäpelaajaan ennen kuin se pääsee maalivahdille tai maalialueelle tarkoitetulla tavalla. Tilastointikäytännöt vaihtelevat sarjoittain, joten määritelmä on tarkistettava kyseisen liigan virallisesta sanastosta.

NHL:n tilastosanakirja avaa laukaisuihin ja torjuntoihin liittyviä käsitteitä. NHL:n tilastoissa voidaan tarkastella erikseen blokattuja laukauksia ja maalia kohti menneitä laukauksia. Näin joukkueen laukaisuyritykset eivät sekoitu maalivahdin torjuntaprosenttiin.

Blokki ja torjunta eivät ole sama asia

Jos puolustaja pysäyttää kiekon matkalla kohti maalia, maalivahti ei yleensä saa siitä torjuntamerkintää. Jos kiekko puolestaan päätyy maalia kohti ja maalivahti pysäyttää sen, tilastoidaan torjunta sovellettavan määritelmän mukaisesti.

Kuvitellaan viiden minuutin jakso, jossa joukkue A laukoo kahdeksan kertaa: kolmesti ohi, kahdesti puolustajaan ja kolmesti maalia kohti. Vaikka laukaisuyrityksiä on kahdeksan, maalivahdin kohtaamia maalia kohti menneitä laukauksia on kolme. Jos maalivahti torjuu kaikki kolme, hänen torjuntansa eivät kasva kahdeksalla.

Miksi blokkimäärä kasvaa joukkueen ollessa puolustuskannalla?

Kun vastustaja pitää kiekkoa hyökkäysalueella, puolustava viisikko joutuu usein sulkemaan laukaisulinjoja. Tämä voi lisätä blokkeja, vaikka kiekonhallinta on selvästi vastustajalla. Paljon blokkeja ottavan joukkueen lukeminen automaattisesti hyvin puolustavaksi voi olla virheellinen johtopäätös.

Toisaalta hyvin sijoittunut puolustaja voi estää vaarallisen laukauksen juuri oikealla hetkellä. Tilaston käyttökelpoisuus paranee, kun huomioidaan blokkien sijainti, pelitilanne ja niiden jälkeen syntynyt kiekonhallinta.

Miten blokit liittyvät Corsiin ja Fenwickiin?

Corsi-lähestymistavassa huomioidaan laajasti laukaisuyrityksiä, joihin kuuluvat myös blokatut laukaukset. Fenwick puolestaan tarkastelee blokkaamattomia laukaisuyrityksiä. Tämä tekee mittareista erilaisia, vaikka niiden nimet esiintyvät usein vierekkäin otteluanalyyseissä.

Sivuston Corsi- ja Fenwick-oppaassa käsitellään eroa tarkemmin. On tärkeää valita mittari analyysin tarkoituksen mukaan eikä poimia vain sitä, joka näyttää suosikkijoukkueen kannalta myönteisimmältä.

Millainen on hyvä blokkitilaston vertailu?

Vertaa pelaajien ja joukkueiden tilastoja samalla aikavälillä. Koko kauden blokkimäärä suosii kenttäpelaajaa, joka pelaa enemmän minuutteja. Siksi tilastoja voi suhteuttaa peliaikaan esimerkiksi 60 minuutin laskennallisiksi määriksi, vaikka pienissä otoksissa tulos voi vaihdella paljon.

Myös pelipaikka ja erikoistilanteet ovat tärkeitä. Alivoimalla pelaava puolustaja voi joutua blokkamaan enemmän kuin hyökkäysketjun laituri. Yli- ja alivoimaprosenttien oppaassa kuvataan, miksi erikoistilanteiden roolit vaikuttavat tilastojen tulkintaan.

Esimerkki: kaksi puolustajaa

Kuvitellaan puolustaja A, joka blokkaa viisi laukausta 25 minuutin peliajalla, ja puolustaja B, joka blokkaa neljä laukausta 15 minuutissa. A:lla on enemmän blokkeja ottelussa, mutta B:n blokkausten määrä suhteessa jääaikaan on suurempi. Kumpikaan luku ei silti kerro suoraan, kumpi puolustaa paremmin.

Arviointiin tarvitaan tietoa vastustajan laadusta, pelitilanteesta ja joukkuetaktiikasta. Pelaajaa, joka ei joudu blokkamaan, ei pidä automaattisesti pitää heikkona: hänen joukkueensa voi hallita kiekkoa niin, että laukauksia tulee vähän.

Mitä virallinen laukausdata kertoo?

NHL:n tilastopalvelusta voi tarkistaa eri laukaisutilastot. Sarjakohtaisessa vertailussa on silti varmistettava, että laskentatapa pysyy samana. Jos aineisto sisältää useita sarjoja, niiden event-merkinnät ja tarkkuus voivat poiketa toisistaan.

Tilastojen tulkinta ei korvaa pelivideota. Esimerkiksi blokin jälkeen joukkue voi saada kiekon haltuun tai joutua heti uudelleen paineeseen. Tästä syystä yhdestä luvusta ei kannata rakentaa koko ottelun ennustetta.

Kuusi kysymystä ennen johtopäätöstä

  1. Mitkä laukaisuyritykset lasketaan blokeiksi tässä sarjassa?
  2. Mikä osa laukauksista meni maalia kohti?
  3. Kuinka paljon pelaaja sai jääaikaa?
  4. Oliko blokit tehty tasakentällisin vai erikoistilanteissa?
  5. Johtiko blokki kiekonhallinnan vaihtumiseen?
  6. Tukeeko muu laukausdata samaa tulkintaa?

Yhteenveto: blokattu laukaus on eri tapahtuma kuin maalivahdin torjunta. Blokkien määrää kannattaa tulkita suhteessa peliaikaan, kiekonhallintaan ja joukkueen puolustustilanteisiin.