Jääkiekossa maaliin voidaan kirjata korkeintaan kaksi syöttäjää. Ensimmäinen syöttö annetaan normaalisti maalia edeltäneen viimeisen hyökkääjän kiekonkäsittelyn perusteella, toinen aiemmalle hyökkäysketjun pelaajalle. Molempien merkitys tulostilastossa ei kuitenkaan kerro suoraan syötön vaikutuksesta syntyneen maalipaikan laatuun.
Virallinen pistekirjaus ja syöttöketju
NHL:n virallinen jääkiekkotermistö määrittelee, että maalin yhteydessä voidaan kirjata enintään kaksi maalisyöttöä pelaajille, jotka koskivat kiekkoon ennen maalintekijää, mikäli puolustava joukkue ei pelaa tai saa kiekkoa haltuunsa syöttöketjun katkaisevalla tavalla. Tilastokirjaus ei siis seuraa jokaista edeltävää syöttöä tai hyökkäysalueen pitkää kiekonhallintaa. Kyse on tarkasti rajatusta tapahtumaketjusta. Jos puolustaja ottaa kiekon hallintaansa välillä, maalisyöttöjen arviointi voi muuttua. Pelaajan oma muistikuvakaan ei automaattisesti ratkaise kirjausta.
Ensimmäinen syöttö ei aina ole näyttävin syöttö
Ensimmäinen syöttöpiste annetaan tavallisesti maalintekijälle ennen maalia kiekon toimittaneelle pelaajalle. Hän ei välttämättä ole maalipaikan rakentamisen kannalta ratkaisevin pelaaja. Esimerkiksi poikittaissyötön aloittanut pelaaja voi saada toisen syötön, vaikka hänen ratkaisunsa muuttaisi puolustuksen sijoittumista enemmän. Tilastossa maalisyöttöpisteet lasketaan silti samalla tavalla yhteispisteisiin. Tämän vuoksi analyytikon kannattaa tarkastella syöttöjä sekä virallisina pisteinä että laadullisina pelitapahtumina. Pisteiden määrä ei yksin kuvaa pelintekijän arvoa.
Toinen syöttö ei ole sattumanvarainen bonuspiste
Toinen maalisyöttö voi kuulua aiemmalle pelaajalle, joka osallistui samaan sääntöjen mukaiseen hyökkäysketjuun. Se ei ole automaattinen palkinto sille, joka sattui olemaan jäällä. Jos ennen maalintekoa kiekko vaihtaa hallintaa, syöttöketju voi katketa. Myös mahdollinen kimmoke on eri asia kuin puolustajan todellinen kiekonhallinta. Tarkka päätös tehdään ottelun virallisessa kirjausprosessissa, eikä yhden videoklipin perusteella kannata väittää selvästi, että tilasto olisi virheellinen. Videon kuvakulma voi jättää viimeisen kosketuksen näkymättömiin.
Maalintekijän ja syöttäjän pisteet
Maalintekijälle kirjataan maali ja maalisyöttäjille syöttöpisteet, jotka kaikki lisäävät pelaajan tehopisteiden määrää. Sama maali voi näin kasvattaa usean pelaajan tilastoa. NHL-tilastoja tulkitessa on kuitenkin hyvä erottaa tehopisteiden määrä laukauksista, jääajasta ja maalipaikkojen laadusta. Kaksi tehopistettä ei tarkoita kahta maalintekopaikkaa eikä automaattisesti kahta erinomaista yksilösuoritusta. Pisteiden taustalla olevat kosketukset ja kenttätilanteet kannattaa tarkistaa erikseen, jos tavoitteena on pelaajan roolin arviointi.
Ylivoima ja tasakentälliset vaikuttavat tulkintaan
Syöttöpiste voi syntyä ylivoimalla, tasakentällisin tai muissa pelaajamäärältään poikkeavissa tilanteissa. Joukkueen pelitapa vaikuttaa siihen, kuka kuljettaa kiekkoa ja kuka viimeistelee. Jos pelaaja kerää suuren osan syötöistään ylivoimalla, hänen kokonaispistemääräänsä ei voi vertailla suoraan toisen pelaajan tasakentällistehoihin ilman ottelukontekstia. Ylivoima- ja alivoimatilastojen oppaassa käsitellään erikoistilanteiden omia tunnuslukuja. Myös syöttötilastot hyötyvät siitä, että tapahtumat ryhmitellään pelitilanteen mukaan.
Esimerkki kahdesta syötöstä
Kuvitteellisessa tilanteessa puolustaja A antaa kiekon hyökkääjä B:lle. B siirtää sen suoraan C:lle, joka tekee maalin. Jos puolustava joukkue ei katkaise syöttöketjua hallinnalla, B voi saada ensimmäisen syötön ja A toisen syötön. Jos A:n ja B:n välissä vastustaja olisi ehtinyt ottaa kiekon haltuunsa ja rakentaa oman hyökkäyksensä, kirjausperuste voisi muuttua. Esimerkki on vain havainnollistus, eikä sillä kuvata mitään NHL:n tai Liigan todellista maalia. Tilaston lopullinen kirjaus perustuu ottelun virallisiin tapahtumiin.
Voiko tilasto muuttua ottelun jälkeen?
Virallinen tilastointi voi korjata maalin tai maalisyöttöjen tekijöitä myöhemmän tarkistuksen jälkeen. Jos tulospalvelu näyttää ensiksi yhden syöttäjän ja myöhemmin kaksi, kyse ei välttämättä ole kahdesta eri maalista. Tarkista ottelun virallinen tapahtumaraportti ja sen päivitysaika. Pelaajan uran pistemäärä voi muuttua korjauksen seurauksena, mutta tätä ei pidä sekoittaa itse ottelun lopputuloksen muuttumiseen. Tilastoaineiston tallennuksessa on hyvä säilyttää myös käytetyn lähteen aikaleima, jotta muutokset voidaan myöhemmin jäljittää.
Syöttöjen laatu vaatii muuta dataa
Ensimmäinen ja toinen syöttöpiste ovat hyödyllisiä tapahtumatilastoja, mutta laadullinen pelinteko ei näy niissä täydellisesti. Syöttö keskeltä puolustusmuodon läpi voi olla eri tavalla arvokas kuin lyhyt turvallinen siirto, vaikka molemmat tuottaisivat yhden pisteen. Vertailussa voidaan hyödyntää esimerkiksi maalipaikkadataa, vaarallisia syöttöalueita ja kenttätilannetta, jos data on luotettavaa. Älä lisää syöttöpisteille keksittyjä painokertoimia ja kutsu niitä viralliseksi tilastoksi. Omassa analyysissa käytetty malli on erotettava NHL:n tai sarjajärjestäjän kirjaamista pisteistä.
Miten syöttöpisteitä käytetään vedonlyöntianalyysissä?
Pelaajan pistemäärää arvioitaessa on syytä tarkistaa otoskoko, käyttö ylivoimalla, jääaika ja joukkuetovereiden roolit. Yksi vahva syöttöpisteputki ei takaa tulevaa tehopistettä. Myös vedonvälittäjän pelaajakohtaisen kohteen viralliset sääntöehdot pitää lukea, sillä ne voivat määrittää, minkä tilastolähteen mukaan kohde ratkaistaan. Pelin aikana näkyvä alustava syöttäjämerkintä ei välttämättä jää lopulliseksi. Huolellinen analyysi erottelee viralliset pisteet, niiden syntytavan ja epävarmuuden.