Maalivahdin torjuntaprosentti (SV%) kertoo, kuinka suuren osuuden kohti maalia tulleista laukauksista maalivahti on torjunut. Päästettyjen maalien keskiarvo (GAA) mittaa puolestaan maalivahdin päästämien maalien määrää 60 pelattua minuuttia kohti. Molemmat kuuluvat jääkiekon perustilastoihin, mutta niiden merkitys eroaa. Korkea torjuntaprosentti ei automaattisesti tarkoita vähäisiä päästettyjä maaleja ottelua kohden, eikä matala GAA yksin osoita, että maalivahti on ollut joukkueensa paras pelaaja.
Otteluanalyysissä maalivahtien tilastoja kannattaa lukea suhteessa laukauksien laatuun, joukkueen puolustamiseen ja tarkastelujakson pituuteen. Erityisen tärkeää on erottaa tilastojen kuvaama mennyt suoriutuminen tulevan ottelun ennusteesta. Historiallinen SV% tai GAA ei ole sellaisenaan seuraavan ottelun todennäköisyysarvio.
Miten torjuntaprosentti SV% lasketaan?
SV% on lyhenne englannin sanoista save percentage. NHL:n virallisen tilastosanaston mukaan torjuntaprosentti saadaan jakamalla torjuntojen määrä maalivahtia kohti tulleiden, maalia kohti kirjattujen laukausten määrällä. Tilasto esitetään usein kolmen desimaalin lukuna, esimerkiksi muodossa .900, tai prosentteina.
Kaava: SV% = torjunnat / maalia kohti tulleet laukaukset. Prosenttimuoto saadaan kertomalla suhdeluku sadalla. Torjunnaksi ei lasketa jokaista hyökkääjän laukaisuyritystä: ohi mennyt tai kenttäpelaajaan pysähtynyt yritys ei kuulu maalivahdin torjuntaprosentin jakajaan. Siksi laukaisuyritysten määrä ja kohti maalia tulleiden laukausten määrä on pidettävä erillään.
Tilastoa tulkittaessa pitää kysyä, millaisia laukauksia maalivahti on kohdannut. Samalta etäisyydeltä tullut veto voi olla täysin erilainen, jos maalivahti näkee kiekon koko ajan tai jos laukaus lähtee poikittaissyötön jälkeen liikkeestä. Perinteinen SV% antaa torjunnalle saman painon riippumatta tilanteen vaikeudesta.
Mitä GAA tarkoittaa jääkiekossa?
GAA tarkoittaa goals-against average eli päästettyjen maalien keskiarvoa. NHL:n määritelmän mukaan se saadaan kertomalla päästettyjen maalien määrä 60:llä ja jakamalla tulos maalivahdin peliaikaminuuteilla. Kaava: GAA = 60 × päästetyt maalit / pelatut minuutit. Kyse on siis 60 peliminuuttiin suhteutetusta tunnusluvusta, ei välttämättä joukkueen ottelukohtaisesta päästettyjen maalien keskiarvosta.
GAA kuvaa maalivahdin ja hänen edessään puolustavan joukkueen yhteistä lopputulosta. Joukkue, joka päästää vähän laukauksia ja pitää vastustajan kaukana vaarallisimmilta sektoreilta, voi helpottaa maalivahtinsa työtä merkittävästi. Silloin hyvä GAA voi kertoa yhtä aikaa toimivasta puolustuspelistä ja maalivahdin onnistumisesta.
Vastaavasti maalivahti voi torjua vaikeita laukauksia erinomaisesti mutta päästää silti maaleja, jos joukkue menettää kiekon toistuvasti vaarallisissa paikoissa. Tämän takia kahden eri joukkueessa pelaavan maalivahdin GAA-lukuja ei kannata verrata ilman tietoa heidän kohtaamistaan tilanteista.
Torjuntaprosentti vai GAA – kumpi kertoo enemmän?
SV% vastaa kysymykseen siitä, mikä osuus kohti maalia tulleista laukauksista torjuttiin. GAA vastaa siihen, kuinka paljon maaleja kertyi maalivahdin peliaikaan suhteutettuna. Mittarit täydentävät toisiaan, mutta kumpikaan ei suoraan mittaa laukauksen vaarallisuutta.
| Mittari | Mitä mittaa? | Mitä ei yksin kerro? |
|---|---|---|
| SV% | Torjuttujen laukausten osuus kohti maalia tulleista laukauksista | Laukausten laatua tai torjuntojen vaikeutta |
| GAA | Päästetyt maalit 60 peliminuuttia kohti | Puolustuksen vaikutusta maalimääriin |
| Laukaukset kohti maalia | Maalivahdin kohtaamien kirjattujen laukausten määrä | Ohilaukauksia ja blokattuja laukaisuyrityksiä |
| 5v5-SV% | Torjuntaprosentti tasaviisikoin pelattaessa | Ylivoiman tai alivoiman aikaisia suorituksia |
Jos pelaaja vertaa vain joukkueiden päästettyjen maalien keskiarvoja, maalivahtien henkilökohtaiset erot voivat jäädä piiloon. Toisaalta pelkkä korkea SV% saattaa näyttää vakuuttavalta, vaikka maalivahti olisi kohdannut pääasiassa helppoja laukauksia. Tilastoista muodostuu käyttökelpoisempi kuva, kun ne tukevat samaa pelillistä havaintoa.
Miksi laukauksen laatu muuttaa torjuntatilastojen tulkintaa?
Maalia kohti tullut laukaus ei ole yksiselitteinen vaarallisuusyksikkö. Vastahyökkäyksen läpiajo, poikittaissyötön jälkeinen veto ja puolustajan viivalaukaus voivat kaikki tulla merkityiksi yhdeksi laukaukseksi. Maalivahdilta ne vaativat kuitenkin erilaisia sijoittumis-, liikkumis- ja reagointisuorituksia.
NHL EDGE -tilastopalvelun uudistuksesta kertova NHL:n esittely kuvaa, kuinka seuranta-aineistoa käytetään pelaajien vertailuun ja maalivahtien suoriutumisen tarkempaan erittelyyn. Palvelussa käsitellään muun muassa tasaviisikoin pelattujen tilanteiden torjuntaprosentteja ja tilanteen mukaista tietoa, jota yleinen SV% ei näytä.
Vaarallisten paikkojen torjunnat
Vaarallisista paikoista tulevien laukauksien torjuntaprosentti antaa lisätietoa siitä, miten maalivahti on selvinnyt lähellä maalia syntyneissä tilanteissa. Mittarin hyöty riippuu kuitenkin siitä, miten palvelu määrittelee vaarallisen paikan. Eri lähteiden high-danger-lukemia ei pidä yhdistää yhdeksi vertailuksi ennen määritelmien tarkistamista.
Viidellä viittä vastaan ja erikoistilanteissa
Alivoimalla vastustaja saa usein mahdollisuuden rakentaa hyökkäyksen eri tavalla kuin tasakentällisin. Koko ottelun SV% voi muuttua, jos maalivahti joutuu pelaamaan paljon alivoimaa tai kohtaa poikkeuksellisen paljon erikoistilanteiden laukauksia. Siksi tasaviisikoin kerätty SV% voi auttaa erottamaan, millaisessa tilanteessa maalit ovat syntyneet.
Tilannekohtaisia lukuja pitää tarkastella myös riittävän laajasta aineistosta. Muutaman alivoimalaukauksen torjuntaprosentti ei anna vakaata kuvaa maalivahdin taidosta, vaikka prosenttiluku näyttäisi pyöreältä tai poikkeukselliselta.
Miksi vertailuun tarvitaan riittävä otoskoko?
Maalivahtien otoskoot vaihtelevat kauden aikana. Aloittava ykkösmaalivahti voi saada paljon enemmän peliaikaa ja laukauksia kuin harvoin pelaava varamaalivahti. Pieni otos tekee torjuntaprosentista herkemmän yksittäisille maaleille ja torjunnoille. Tämä pätee myös erityisiin tilanteisiin, kuten läpiajoihin tai laukauksiin aivan maalin edestä.
Yksi tavallinen tulkintavirhe on poimia vertailuun vain maalivahdin viimeisin hyvä tai huono ottelu. Tuore esitys voi antaa vihjeen vireestä, mutta yksittäisen illan tilastot riippuvat vahvasti puolustuksen toiminnasta ja sattumasta. Pidempi jakso vähentää yksittäisten tapahtumien painoa, mutta voi samalla sisältää muuttuneen joukkueen, loukkaantumisia ja eri vastustajia.
Myös vertailutaso vaihtuu kausien välillä. NHL:n maaliskuussa 2026 julkaisema analyysi käsittelee sarjan torjuntaprosentin pitkän aikavälin muutosta sekä sitä, miten laukauksien määrä ja laatu voivat muuttaa tulkintaa. Vuosia vanhaa SV%-tasoa ei siis pidä käyttää automaattisena nykykauden rajana.
Entä odotusarvoon perustuvat maalivahtimittarit?
Maalipaikkojen laatua voidaan arvioida malleilla, jotka antavat laukauksille odotetun maalin todennäköisyyden. Kun todellista torjuntatulosta verrataan tällaisen mallin odotukseen, voidaan tarkastella, onko maalivahti torjunut enemmän tai vähemmän kuin samanlaisen laukaisuaineiston perusteella olisi odotettu.
Erilaisia mittareita kutsutaan esimerkiksi odotusarvoon suhteutetuiksi torjunnoiksi tai odotettua paremmaksi maalien estämiseksi. Ne voivat tuoda lisätietoa tavanomaisen SV%:n rinnalle, mutta niissä on oma malliepävarmuutensa. Mittarit eivät välttämättä huomioi kaikkia maskin, syötön nopeuden, puolustuksen sijoittumisen tai laukauksen peittämisen yksityiskohtia. Eri palveluiden arvoja ei kannata pitää suoraan vaihdettavina.
Miten maalivahtitilastoja käytetään otteluanalyysissä?
Tulevan ottelun arvioinnissa maalivahtitilastoista kannattaa tehdä ensin rajattuja havaintoja sen sijaan, että yksi luku muutettaisiin heti lopputuloksen ennusteeksi. Seuraava tarkistuslista auttaa erottamaan todettavissa olevat asiat oletuksista:
- Varmista aloittava maalivahti. Älä oleta kokoonpanoa vanhojen otteluiden perusteella. Tarkista mahdollinen vahvistus joukkueen tai sarjajärjestäjän ajantasaisista tiedoista.
- Rajaa kilpailu ja ajanjakso. Kauden tilasto ja viimeisten otteluiden otos voivat kertoa eri asioita.
- Tarkista pelatut minuutit ja laukausmäärä. Pelkkä SV% ei paljasta, kuinka paljon havaintoja luvun taustalla on.
- Vertaa tilanteita erikseen. Tasaviisikoin pelaaminen, ylivoima ja alivoima eivät ole samanlaisia ympäristöjä.
- Tarkastele joukkueen puolustusta. Laukausten sijainti ja vaarallisten menetysten määrä vaikuttavat maalivahdin työmäärään.
- Erottele analyysi ja ennuste. Menneestä onnistumisesta ei seuraa varmaa tulosta seuraavaan otteluun.
NHL-vihjeiden yhteydessä nämä havainnot auttavat arvioimaan, mitä maalivahtien tilastollinen vertailu todella kertoo. Myös Liigavihjeitä luettaessa on syytä verrata saman sarjan samalla tavalla määriteltyä aineistoa eikä siirtää NHL:n kausitilastoista laskettuja rajoja sellaisenaan kotimaiseen sarjaan.
Vaikuttaako maalivahdin SV% suoraan vedonlyöntikohteen valintaan?
Ei suoraan. Maalivahdin aiemmat tilastot voivat olla yksi osa otteluarviota, mutta lopputulokseen vaikuttavat myös joukkueiden tasakentällisin pelaaminen, erikoistilanteet ja ottelun tapahtumien sattumanvaraisuus. Lisäksi vedonlyöntikohteen ratkaisusäännöt ratkaisevat, mitä tulosta verrataan arvioon.
Esimerkiksi varsinaisen peliajan ja jatkoajan sisällyttävän kohteen välillä on ero, joka on selitetty jääkiekon 1X2- ja ottelun voittaja -oppaassa. Torjuntaprosentista ei voi päätellä markkinan sääntöjä eikä laskea ilman muita oletuksia perusteltua ottelukohtaista kerrointa. Tässä oppaassa ei esitetä vahvistamattomia tulevia kokoonpanoja, kertoimia tai tuloksia.
Yhteenveto: tulkitse SV% ja GAA yhdessä
SV% kertoo, kuinka suuren osuuden maalia kohti tulleista laukauksista maalivahti pysäyttää. GAA mittaa päästetyt maalit suhteessa pelattuun aikaan. SV% kuvaa torjuntatulosta, GAA myös sitä, millainen määrä maaleja maalivahdin peliaikana on päästetty. Kumpikaan ei ole riippumaton puolustuspelistä, laukaisupaikkojen laadusta tai otoskoosta.
Kun tavoitteena on ymmärtää maalivahdin todellista vaikutusta, tarkastele näiden mittareiden rinnalla laukaisutilanteita, peliaikaa ja vertailukelpoista pidempää jaksoa. Opas on laadittu 9.10.2026 ja käsittelee jääkiekon tilastomenetelmiä, ei päivän otteluiden ennusteita.